Sä menet ja kirjotat kynällä sillä seurauksella et siitä loppuu muste se on pieni murhe suomen kaltasessa maassa murheita on kattelin Perikato nimisen leffan muutama päivä sit siis miks kukaan ei tehny mitään siis ei kukaan se homma jatku just niin kauan kun sotakin se loppu siihen mut moni olis voinu vaikuttaa siihen ja kukaan ei voi sanoa etteikö kukaan olis tietty. 2000 luvulla suomalaisten pahanolontunne on lisääntynyt vaikuttaa oikeesti siltä ministeri sano et mielenterveystyöhön ja muihin lisää rahaa niin ei tulis näin ikäviä juttuja enää mutta kun se ei yksin riitä jos valtiovalta antaa lisää rahaa ja palkataan lisää työntekijöitä ammatteihin jotka auttaa ihmisiä niin se ei yksin riitä ihmisellä itsellään täytyy myöskin olla halua hakea apua ja jutella asioistaan ellei ihminen hae niin ei auttajista ole apua koska ne on siellä ja apua tarvitseva kotonaan miettimässä asioita ja sitä et mitä tekis vai tekiskö mitään avunhakeminen on ihmisestä itsestään kiinni kukaan ei tule kotoa hakemaan ja sanomaan et sä olet masentunut ja sä tarvit apua joten sä voit puhua mulle. Mitä yritän sanoa on se et jos palkataan lisää kavereita auttamaan annetaan lisää rahaa niin se ei välttämättä auta teoilla on tietty seurauksensa mutta kuitenkin jos haet apua seuraus on se et sä saat sitä ja mitä ilmeisemmin parannut oli se sitten masennut tai joku muu. Itse olen sairastanut masennusta jo 3v jotkut ei pitä sitä sairautena ja jotkut eli jokseenkin suurin osa ei edes tiedä mitä masennus on millasta sen kanssa on elää ja miten se yleensä vaikuttaa ihmiseen lyhyesti se on kun olis loukussa jossakin häkissä tai muussa siis sä tunnet olos välillä epätoivoseks sä mietit ulospääsyä mut sitä ei olekkaan ja välillä on taas sellanen et häkin ovi aukee ja taas se kalahtaa kiinni. Masentuneet ei ole hulluja moni pitää meitä kaheleina se ei pidä paikkaansa vaikka meillä masentuneilla lääkitys onkin kyllä myöskin minulla niin se ei tee meistä hulluja mitä masennukseen tulee niin se lääkitys ei yksin auta puhuminen helpottaa myös mutta masennuksesta paraneminen vie aikaa sen parantamista ei voi kiirehtiä sitä ei voi ottaa yhtäkkiä pois sä et voi ihmeparantua siitä se on sulla ja se lähtee kun on aikaa kulunut puhuminen ja lääkitys auttaa lääkitys auttaa vain osittain puhuminen enemmän mä hain apua ja sain sitä tosin sekin tuntuu olevan välillä vaikeeta juoksen paikasta paikkaan ja lopuks käyt yhdes paikas. Se mitä haluun sanoa on se et vaikka apua olis tarjolla niin ihminen ei välttämättä hae sitä se voi vaan hautoa asioita ja päätyä ratkasuun joka ei aina ole suotuisa mutta oikeesti ihmiset hakekaa apua pahaan oloonne masennukseen ja muuhun se ei auta et sä oot kotona ja kattelet kauniita ja rohkeita ja mietit et miks mä en jaksa miks mä en halua hakekaa apua sitä saa kyllä. Moneen kertaan olen sanonu et ihmiset olkaa kiitollisia siitä mitä teillä on nyt ja tässä eli niistä ihanista ja rakkaista ihmisistä perheestä ja ystävistä mä ainakin olen ja luulen et on moni muukin. Suomen kaltasessa maassa ei oikeesti sais sattua tälläsiä asioita mutta niiden asioiden estäminen on vaikeeta ihmisten itse täytyy uskaltaa hakea apua. Ihminen on ihminen oli se tummaihoinen,homoseksuaali,romani tai kuka muu tahansa mikään ei oikeuta rasismiin saati ihmishengen viemiseen ei mikään se on enemmän kun varma. Kirjottaminen loppu tältä yöltä tähän tähtitaivas kutsuu ja asioiden pähkäileminen jos joku lukee niin hyvä juttu ja kiitoksia kärsivällisyydestä kommenttia saa laittaa jos siltä tuntuu.